Nainen joka itkee kahvilassa

Kuten olen aiemmin kirjoittanut, olen ollut tyytyväinen neuvolan terveydenhoitajaani. Mielestäni neuvolaan on ollut mukava mennä; etenkin sen jälkeen kun huomautukset alkuraskauden runsaasta painonnoususta jäivät pois lääkärin todettua, ettei painonnousussa ole mitään ongelmaa. Terveydenhoitajani on minua jonkin verran nuorempi, mutta mielestäni hänellä on hyvät vuorovaikutustaidot ja hän ottaa sellaisista asioista selvää, joista on itse epävarma. Neuvolassa on ollut kaikin puolin mukava vaihtaa ajatuksia minua mietityttävistä asioista. Olenkin antanut terveydenhoitajalleni palautetta siitä, että mielestäni hän tekee hyvää työtä. Viimeisin neuvolakäyntini oli kuitenkin hyvin erilainen, sillä en päässytkään oman terveydenhoitajani vastaanotolle. Myös seuraava käynti on varattu vieraalle terveydenhoitajalle, joka on kaiken lisäksi eri kuin tämä edellisen käyntini terkka. En yhtään pidä tästä tilanteesta, sillä joudun selostamaan asioita moneen kertaan, kun kyseessä on eri ammattilainen

Raskaus alkaa olla viime metreillä, joten ajattelin hieman kirjoitella siitä, mitkä asiat minut yllättivät siinä positiivisesti. Jostain nimittäin pitää vetää huumoria, kun sekä raskauslegginssit että -sukkahousut jatkuvasti putoavat vatsan päältä pois ja tekisi mieli hinata ne ylös henkseleillä! Tästä pääsenkin oivasti aasinsillalla raskausajan pukeutumiseen. Yritän tarkasti miettiä kaikkia vaatehankintojani ja olen iloinen siitä, että raskausaikana olen ostanut todella vähän vaatteita! Olen hankkinut itselleni ainoastaan uusia alushousuja muutamat kappaleet, kolmet raskaussukkahousut sekä yhdet raskausajan legginssit. Käytän osittain yhä omia vaatteitani; väljät mekot, jotka yleensä kuron vyön avulla sopiviksi, istuvat yhä ilman vyötä. Lisäksi olen saanut äidiltäni lainaksi vaatteita, jotka sopivat minulle isonkin vatsan kanssa. Äidiltä olen lainannut myös toppatakin, jonka toivon menevän kiinni vielä näiden viimeisten viikkojen aikana. Imetysajan pukeutuminen on sitten aivan toine