Raskaus alkaa olla viime metreillä, joten ajattelin hieman kirjoitella siitä, mitkä asiat minut yllättivät siinä positiivisesti. Jostain nimittäin pitää vetää huumoria, kun sekä raskauslegginssit että -sukkahousut jatkuvasti putoavat vatsan päältä pois ja tekisi mieli hinata ne ylös henkseleillä!
Tästä pääsenkin oivasti aasinsillalla raskausajan pukeutumiseen. Yritän tarkasti miettiä kaikkia vaatehankintojani ja olen iloinen siitä, että raskausaikana olen ostanut todella vähän vaatteita! Olen hankkinut itselleni ainoastaan uusia alushousuja muutamat kappaleet, kolmet raskaussukkahousut sekä yhdet raskausajan legginssit. Käytän osittain yhä omia vaatteitani; väljät mekot, jotka yleensä kuron vyön avulla sopiviksi, istuvat yhä ilman vyötä. Lisäksi olen saanut äidiltäni lainaksi vaatteita, jotka sopivat minulle isonkin vatsan kanssa. Äidiltä olen lainannut myös toppatakin, jonka toivon menevän kiinni vielä näiden viimeisten viikkojen aikana. Imetysajan pukeutuminen on sitten aivan toinen asia ja on vaatinut jo etukäteen hankintoja.
Toinen raskausaikana positiivisesti yllättänyt asia on se, ettei vatsani tunnu painavalta - ainakaan vielä. Vaikka painoa on tullut todella runsaasti ja vatsa on iso sekä tiellä esimerkiksi kengännauhoja solmiessa, ei oma oloni ole erityisen raskas. Ajattelin ennen raskautta muiden viimeisillään raskaana olevien vatsoja katsoessani, että niiden kantaminen olisi todella rankkaa. Olen kuitenkin huomannut, ettei asia ainakaan minun kohdallani ole näin. Voimavarat kyllä vaihtelevat päivittäin ja joskus kävellessä puuskutan varsin paljon. En silti koe oloani painavaksi.
Minulla ei ole ollut mitään hormoneihin liittyviä mielitekoja, ellei alkuraskauden jatkuvaa rasvaisen sekä täyttävän ruoan himoa lasketa. Minua eivät myöskään vaivaa raskausaivot, vaan olen pysynyt ihan skarppina koko raskausajan. En ole myöskään huomannut mitään mielialan heilahteluja tai että herkistyisin tavallista helpommin raskausaikana; olen nimittäin aina melkoinen herkkis!
Viimeisenä asiana haluan nostaa esiin sen, että omaa henkilökohtaista tilaani on raskaana ollessani kunnioitettu jokseenkin hyvin. Ajattelin, että vatsan taputtelijoita olisi enemmän, mutta oikeastaan vastaan on tullut ainoastaan pari tilannetta, joissa vatsaani on koskettu ilman lupaani. Eikä sekään ole tuntunut niin pahalta kuin olisin kuvitellut. En silti rohkaise ketään koskemaan toisen vatsaan ilman lupaa, se on mielestäni epäkorrektia.
Millaisia positiivisia asioita sinä olet kokeneet raskausaikana? Sana on vapaa! :)
Tästä pääsenkin oivasti aasinsillalla raskausajan pukeutumiseen. Yritän tarkasti miettiä kaikkia vaatehankintojani ja olen iloinen siitä, että raskausaikana olen ostanut todella vähän vaatteita! Olen hankkinut itselleni ainoastaan uusia alushousuja muutamat kappaleet, kolmet raskaussukkahousut sekä yhdet raskausajan legginssit. Käytän osittain yhä omia vaatteitani; väljät mekot, jotka yleensä kuron vyön avulla sopiviksi, istuvat yhä ilman vyötä. Lisäksi olen saanut äidiltäni lainaksi vaatteita, jotka sopivat minulle isonkin vatsan kanssa. Äidiltä olen lainannut myös toppatakin, jonka toivon menevän kiinni vielä näiden viimeisten viikkojen aikana. Imetysajan pukeutuminen on sitten aivan toinen asia ja on vaatinut jo etukäteen hankintoja.
Toinen raskausaikana positiivisesti yllättänyt asia on se, ettei vatsani tunnu painavalta - ainakaan vielä. Vaikka painoa on tullut todella runsaasti ja vatsa on iso sekä tiellä esimerkiksi kengännauhoja solmiessa, ei oma oloni ole erityisen raskas. Ajattelin ennen raskautta muiden viimeisillään raskaana olevien vatsoja katsoessani, että niiden kantaminen olisi todella rankkaa. Olen kuitenkin huomannut, ettei asia ainakaan minun kohdallani ole näin. Voimavarat kyllä vaihtelevat päivittäin ja joskus kävellessä puuskutan varsin paljon. En silti koe oloani painavaksi.
Minulla ei ole ollut mitään hormoneihin liittyviä mielitekoja, ellei alkuraskauden jatkuvaa rasvaisen sekä täyttävän ruoan himoa lasketa. Minua eivät myöskään vaivaa raskausaivot, vaan olen pysynyt ihan skarppina koko raskausajan. En ole myöskään huomannut mitään mielialan heilahteluja tai että herkistyisin tavallista helpommin raskausaikana; olen nimittäin aina melkoinen herkkis!
Viimeisenä asiana haluan nostaa esiin sen, että omaa henkilökohtaista tilaani on raskaana ollessani kunnioitettu jokseenkin hyvin. Ajattelin, että vatsan taputtelijoita olisi enemmän, mutta oikeastaan vastaan on tullut ainoastaan pari tilannetta, joissa vatsaani on koskettu ilman lupaani. Eikä sekään ole tuntunut niin pahalta kuin olisin kuvitellut. En silti rohkaise ketään koskemaan toisen vatsaan ilman lupaa, se on mielestäni epäkorrektia.
Millaisia positiivisia asioita sinä olet kokeneet raskausaikana? Sana on vapaa! :)
Kommentit
Lähetä kommentti
Herättikö tekstini ajatuksia? Kaipaatko vertaistukea? Kommentoi ja vaikuta!