Siirry pääsisältöön

Asiat, jotka yllättivät positiivisesti raskaudessa

Raskaus alkaa olla viime metreillä, joten ajattelin hieman kirjoitella siitä, mitkä asiat minut yllättivät siinä positiivisesti. Jostain nimittäin pitää vetää huumoria, kun sekä raskauslegginssit että -sukkahousut jatkuvasti putoavat vatsan päältä pois ja tekisi mieli hinata ne ylös henkseleillä!

Tästä pääsenkin oivasti aasinsillalla raskausajan pukeutumiseen. Yritän tarkasti miettiä kaikkia vaatehankintojani ja olen iloinen siitä, että raskausaikana olen ostanut todella vähän vaatteita! Olen hankkinut itselleni ainoastaan uusia alushousuja muutamat kappaleet, kolmet raskaussukkahousut sekä yhdet raskausajan legginssit. Käytän osittain yhä omia vaatteitani; väljät mekot, jotka yleensä kuron vyön avulla sopiviksi, istuvat yhä ilman vyötä. Lisäksi olen saanut äidiltäni lainaksi vaatteita, jotka sopivat minulle isonkin vatsan kanssa. Äidiltä olen lainannut myös toppatakin, jonka toivon menevän kiinni vielä näiden viimeisten viikkojen aikana. Imetysajan pukeutuminen on sitten aivan toinen asia ja on vaatinut jo etukäteen hankintoja.

Toinen raskausaikana positiivisesti yllättänyt asia on se, ettei vatsani tunnu painavalta - ainakaan vielä. Vaikka painoa on tullut todella runsaasti ja vatsa on iso sekä tiellä esimerkiksi kengännauhoja solmiessa, ei oma oloni ole erityisen raskas. Ajattelin ennen raskautta muiden viimeisillään raskaana olevien vatsoja katsoessani, että niiden kantaminen olisi todella rankkaa. Olen kuitenkin huomannut, ettei asia ainakaan minun kohdallani ole näin. Voimavarat kyllä vaihtelevat päivittäin ja joskus kävellessä puuskutan varsin paljon. En silti koe oloani painavaksi.

Minulla ei ole ollut mitään hormoneihin liittyviä mielitekoja, ellei alkuraskauden jatkuvaa rasvaisen sekä täyttävän ruoan himoa lasketa. Minua eivät myöskään vaivaa raskausaivot, vaan olen pysynyt ihan skarppina koko raskausajan. En ole myöskään huomannut mitään mielialan heilahteluja tai että herkistyisin tavallista helpommin raskausaikana; olen nimittäin aina melkoinen herkkis!

Viimeisenä asiana haluan nostaa esiin sen, että omaa henkilökohtaista tilaani on raskaana ollessani kunnioitettu jokseenkin hyvin. Ajattelin, että vatsan taputtelijoita olisi enemmän, mutta oikeastaan vastaan on tullut ainoastaan pari tilannetta, joissa vatsaani on koskettu ilman lupaani. Eikä sekään ole tuntunut niin pahalta kuin olisin kuvitellut. En silti rohkaise ketään koskemaan toisen vatsaan ilman lupaa, se on mielestäni epäkorrektia.

Millaisia positiivisia asioita sinä olet kokeneet raskausaikana? Sana on vapaa! :)

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Huonot vitsit

Olin viime viikolla neuvolassa.
Siellä terveydenhoitajani kyseli, miten meidän parisuhteemme jaksaa raskausaikana.
Oma raskauteni ei ole sujunut täysin ongelmitta, ja meitä ovat lisäksi koskettaneet lähipiirissä tapahtuneet ongelmat raskausaikana. Olen yleensä miettinyt itse valmiiksi asioita, joista neuvolassa on keskusteltu, mutta tällä kertaa huomasin, etten ollut juuri ajatellut parisuhteemme tilaa. Koen, että parisuhteemme voi varsin hyvin, mutta en ole erityisemmin miettinyt sitä. Olemme mieheni kanssa keskustelleet viime aikoina paljon synnytyksestä ja vanhemmuudesta, mutta toki myös muista asioista. Kun kerroin miehelleni, etten oikein osannut vastata mitään terveydenhoitajan kysymykseen, hän totesi, että ainakin hänen huonot vitsinsä naurattavat minua huomattavasti aiempaa enemmän. Se on kyllä totta, sillä eilenkin nauroin vedet silmissä ihan todella typerälle jutulle niin paljon, etten meinannut saada happea. :D

Meidän kohdallamme ei voi puhua lapsettomuudesta, sillä loppuje…

Sairaalakassin pakkausta

Olen pikkuhiljaa alkanut pakata sairaalakassia, kun siitä ovat huomauttaneet sekä terveydenhoitaja että neuvolalääkäri. Minusta pakkaminen on ihan liian varhaista vielä tässä vaiheessa, sillä en usko vauvan syntyvän ennen laskettua aikaansa - jos vielä silloinkaan. Sosiaalisen paineen kasvaessa aloin kuitenkin pakata sellaisia tavaroita, joita en usko tarvitsevani ennen synnytystä.

Tarpeet ovat jokaisella varmaankin jossain määrin erilaiset, ja kun olen ensisynnyttäjä, en ole ihan varma, mitä oikeasti tarvitsen sairaalassa. Niinpä luulen ottavani mukaan aivan liikaa tavaraa. Tällä hetkelläni sairaalakassistani löytyy muun muassa Ajatuksia tulevasta synnytyksestä -lappu, jonka olen pyrkinyt täyttämään huolellisesti. Neuvolakortti kulkee minulla nykyään aina käsilaukussa, mutta olen kirjoittanut sen puhelimessani olevaan sairaalakassin tarkistuslistaan, jonka ajattelin käydä läpi vielä ennen lähtöä. Lisäksi olen pakannut valmiiksi vauvan hoitokassin ja sinne myös vauvalle vaatteita. Vaa…

Neuvola-ahdistusta

Kuten olen aiemmin kirjoittanut, olen ollut tyytyväinen neuvolan terveydenhoitajaani. Mielestäni neuvolaan on ollut mukava mennä; etenkin sen jälkeen kun huomautukset alkuraskauden runsaasta painonnoususta jäivät pois lääkärin todettua, ettei painonnousussa ole mitään ongelmaa. Terveydenhoitajani on minua jonkin verran nuorempi, mutta mielestäni hänellä on hyvät vuorovaikutustaidot ja hän ottaa sellaisista asioista selvää, joista on itse epävarma. Neuvolassa on ollut kaikin puolin mukava vaihtaa ajatuksia minua mietityttävistä asioista. Olenkin antanut terveydenhoitajalleni palautetta siitä, että mielestäni hän tekee hyvää työtä.

Viimeisin neuvolakäyntini oli kuitenkin hyvin erilainen, sillä en päässytkään oman terveydenhoitajani vastaanotolle. Myös seuraava käynti on varattu vieraalle terveydenhoitajalle, joka on kaiken lisäksi eri kuin tämä edellisen käyntini terkka. En yhtään pidä tästä tilanteesta, sillä joudun selostamaan asioita moneen kertaan, kun kyseessä on eri ammattilainen …