Siirry pääsisältöön

Sikiöseulonnat

Vielä ei olla edes toisella kolmanneksella, mutta keskenmenoa pelätessäni olen tutkinut myös sikiöseulontaan liittyviä asioita.
Meille on alusta asti ollut itsestään selvää, että osallistumme sikiöseulontaan. Olemme myös päättäneet, että mikäli niiden perusteella alkiolla (tai noilla viikoilla varmaankin jo sikiöllä) todetaan kehityshäiriö tai -vamma, haluamme keskeyttää raskauden. Toivon, ettemme joudu tuohon tilanteeseen, mutta joka tapauksessa näin olemme päättäneet asiassa toimia.

Varasin itselleni ajan julkisen puolen NP-ultraan ja verikokeeseen. Samalla tutkin kuitenkin myös yksityisten toimijoiden NIPT-seulaa, jonka luvataan olevan tarkempi ja laajempi kuin tuon julkisen puolen yhdistelmäseulan. Olen todellinen prototyyppi hysteerisestä ensisynnyttäjästä ja oikea kultakaivos yksityisille firmoille. Tiedostan, etten voi hallita kaikkea raskauteen liittyvää. Samalla kuitenkin mietin, olisiko poskettoman suuren rahasumman satsaaminen seulontoihin silti hyvä valinta. Mikään tutkimus ei ole aukoton, mutta mietin, olisiko oman mielenrauhan vuoksi järkevää satsata tuohon NIPT-seulaan. Onko kenelläkään kokemuksia tai ajatuksia tähän liittyen?


Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Herättikö tekstini ajatuksia? Kaipaatko vertaistukea? Kommentoi ja vaikuta!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Raskaana?

Kuten  viimeksi  kirjoitin, poistuin gyneltä varovaisen toiveikkaana. Soitin heti miehelleni ja kerroin uutiset. Lisäsin kuitenkin heti perään, etten oikein usko koko raskauteen, sillä minusta ei tunnu siltä kuin olisin raskaana. Päätin kuitenkin tehdä kotiin päästyäni gynen kehotuksen mukaan raskaustestin, joka oli tietenkin taas negatiivinen. Minulla ei ollut enää kuin yksi raskaustesti ja muutama ovulaatiotesti jäljellä ja päätin, etten osta niitä lisää ennen kuin menkat ovat kunnolla myöhässä. Seuraavana aamuna tein ovulaatiotestin, sillä tiesin sen olevan käytössäni olevia RFSU:n raskaustestejä herkempi. Sekin oli kuitenkin negatiivinen. Niinpä päätin jättää koko testailun ja ylipäätään valmistautua kuukautisten tulemiseen viikonloppuna tai viimeistään seuraavana maanantaina. Juhannuksen vuoksi tein yhden ovulaatiotestin vielä juhannusaattona, mutta sekin oli negatiivinen. Olin melkeinpä kokonaan luopunut raskaustoiveistani, mutta aina pieni toivonkipinä silti nosti päätään sis
Lähetä kommentti
Lue lisää

Synnytys ja sen jälkeiset tunnelmat

Synnytys jännitti minua etukäteen. Olin nimittäin todella huolissani siitä, miten vauva selviäisi synnytyksestä. Lisäksi pelkäsin, etten kestäisi supistuksia ollenkaan. Valmistauduin synnytykseen lukemalla siitä paljon; suosittelen muun muassa Kun synnytys pelottaa -kirjaa, vaikka ei kokisikaan varsinaista synnytyspelkoa. Keskustelin jonkin verran myös lähipiirin kokemuksista lähinnä sen vuoksi, että ymmärtäisin, miten eri tavoin synnytys voi sujua. Kirjasin etukäteen synnytykseen liittyviä ajatuksiani ylös varsin perusteellisesti. Tarkoitukseni ei ollut käsikirjoittaa synnytystä, mutta uskon siihen, että perusteellinen valmistautuminen helpotti omaa oloani. Minulla latenssivaihe oli jokseenkin lyhyt ja koin supistukset lähinnä pienenä jomotuksena. Supistukset voimistuivat aamuyöllä ja jo aamulla istuskelinkin jumppapallon päällä samalla, kun katsoin Supernanny Suomea Katsomosta. Supistukset voimistuivat ja sännöllistyivät vähitellen - vauhditin niitä käymällä kävelyllä. En ollut he
Lähetä kommentti
Lue lisää

Elossa - kunnes toisin todistetaan?

Kävimme vähän aikaa sitten varhaisultrassa, jossa löytyi pienen pieni alkio, jonka sydän löi. Olin aivan varma, että purskahtaisin vuolaaseen itkuun ultrassa. Kävi kuitenkin niin, että kuuntelin sydänäänet ja katselin kaveria ruudulta täysin tyynenä. Totesin ääneen, että no ainakin sydän lyö. Keskenmenoriski on alle kymmenen prosenttia sen jälkeen, kun ultrassa on löydetty syke. Silti koko ajan mietin, vieläkö tyyppi on hengissä. Raskausoireet tulevat ja menevät. Aluksi minulla ei ollut yhtään nälkä ja paino putosi. Pahimmat raskausoireeni olivat järkyttävä janon tunne, vessassa ravaaminen sekä menkkamaiset vatsakivut. Kuudennella viikolla puolestaan alkoi hillitön nälän tunne, joka jatkuu yhä. Syön aivan koko ajan, minkä vuoksi myös painoni on noussut. Eilen alkoivat myös pistelevät vatsakivut. Minulla on myös kuvotuksen tunnetta aina välillä; eniten silloin, jos edellisestä ruokailusta on kulunut yli kolme tuntia. Varasin itselleni jo uuden varhaisultra-ajan. Tiedostan, ettei ult
Lähetä kommentti
Lue lisää