Siirry pääsisältöön

Ajatuksia synnytyksestä

Olen jo ennen raskaaksi tulemista miettinyt synnytystä.
Olen ehdottomasti päätynyt siihen, että tahdon mieluiten synnyttää alateitse, mikäli se suinkin on oman ja vauvan terveyden kannalta mahdollista. Sektio ja etenkin siitä palautuminen jännittää minua ajatuksena varsin paljon. Totesin kuitenkin viimeksi neuvolassa, että vauvan terveys on minulle tärkeintä synnytyksessä enkä mittaa omaa äitiyttäni synnytystavan perusteella.

En koe kärsiväni synnytyspelosta, mutta synnytys kyllä mietityttää minua paljon. Pohdin, miten omat voimavarani riittävät kivun kanssa ja miten pahalta se minusta oikeasti tuntuu. Olen etukäteen perehtynyt jo erilaisiin lääkkeettömiin ja lääkkeellisiin kivunlievitysmenetelmiin. En kuitenkaan voi ennen varsinaista H-hetkeä tietää, mikä minusta tuntuu synnytystilanteessa hyvältä ja mistä minulle on hyötyä ja mistä ei.

Synnytystoiveisiini olen kirjannut, että pidän tärkeänä kätilön tukea sekä arvostavaa vuorovaikutusta. Toivon, että hän pitää minut ajantasalla synnytyksen kulusta ja perustelee omat ehdotuksensa. Toivon myös, että saan itse valita ponnistusasennon, mutta että kätilö auttaa minua sopivan asennon löytämisessä. Kirjasin myös alustavia ajatuksiani kivunlievityksestä, mutta toivon tässäkin asiassa kätilön asiantuntemusta tuekseni.

Eniten synnytyksessä minua jännittää kipukokemuksen lisäksi myös henkilökunnan suhtautuminen minuun. Olisi ahdistavaa, jos vuorovaikutus olisi epäkunnioittavaa tai jos kokisin jääväni heitteille. Tietenkin myös mahdolliset komplikaatiot pyörivät mielessäni vauvan happivajeesta elottomana syntyvään vauvaan. Tiedostan toki, että suurin osa synnytyksistä sujuu hyvin. Valitettavasti lähipiirissäni on myös toisenlaisia kokemuksia, joita en voi sulkea mielestäni. Olen muutenkin sellainen ihminen, joka aina yrittää valmistautua pahimpaan, vaikkei siinä oikeastaan ole mitään järkeä. Pahimpaan ei nimittäin oikeasti voi minusta mitenkään valmistautua, vaan tilanteet ovat sellaisia kuin ne ovat. Tätä tunnetta on kuitenkin vaikea syrjäyttää järjellä.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Huonot vitsit

Olin viime viikolla neuvolassa.
Siellä terveydenhoitajani kyseli, miten meidän parisuhteemme jaksaa raskausaikana.
Oma raskauteni ei ole sujunut täysin ongelmitta, ja meitä ovat lisäksi koskettaneet lähipiirissä tapahtuneet ongelmat raskausaikana. Olen yleensä miettinyt itse valmiiksi asioita, joista neuvolassa on keskusteltu, mutta tällä kertaa huomasin, etten ollut juuri ajatellut parisuhteemme tilaa. Koen, että parisuhteemme voi varsin hyvin, mutta en ole erityisemmin miettinyt sitä. Olemme mieheni kanssa keskustelleet viime aikoina paljon synnytyksestä ja vanhemmuudesta, mutta toki myös muista asioista. Kun kerroin miehelleni, etten oikein osannut vastata mitään terveydenhoitajan kysymykseen, hän totesi, että ainakin hänen huonot vitsinsä naurattavat minua huomattavasti aiempaa enemmän. Se on kyllä totta, sillä eilenkin nauroin vedet silmissä ihan todella typerälle jutulle niin paljon, etten meinannut saada happea. :D

Meidän kohdallamme ei voi puhua lapsettomuudesta, sillä loppuje…

Sairaalakassin pakkausta

Olen pikkuhiljaa alkanut pakata sairaalakassia, kun siitä ovat huomauttaneet sekä terveydenhoitaja että neuvolalääkäri. Minusta pakkaminen on ihan liian varhaista vielä tässä vaiheessa, sillä en usko vauvan syntyvän ennen laskettua aikaansa - jos vielä silloinkaan. Sosiaalisen paineen kasvaessa aloin kuitenkin pakata sellaisia tavaroita, joita en usko tarvitsevani ennen synnytystä.

Tarpeet ovat jokaisella varmaankin jossain määrin erilaiset, ja kun olen ensisynnyttäjä, en ole ihan varma, mitä oikeasti tarvitsen sairaalassa. Niinpä luulen ottavani mukaan aivan liikaa tavaraa. Tällä hetkelläni sairaalakassistani löytyy muun muassa Ajatuksia tulevasta synnytyksestä -lappu, jonka olen pyrkinyt täyttämään huolellisesti. Neuvolakortti kulkee minulla nykyään aina käsilaukussa, mutta olen kirjoittanut sen puhelimessani olevaan sairaalakassin tarkistuslistaan, jonka ajattelin käydä läpi vielä ennen lähtöä. Lisäksi olen pakannut valmiiksi vauvan hoitokassin ja sinne myös vauvalle vaatteita. Vaa…

Neuvola-ahdistusta

Kuten olen aiemmin kirjoittanut, olen ollut tyytyväinen neuvolan terveydenhoitajaani. Mielestäni neuvolaan on ollut mukava mennä; etenkin sen jälkeen kun huomautukset alkuraskauden runsaasta painonnoususta jäivät pois lääkärin todettua, ettei painonnousussa ole mitään ongelmaa. Terveydenhoitajani on minua jonkin verran nuorempi, mutta mielestäni hänellä on hyvät vuorovaikutustaidot ja hän ottaa sellaisista asioista selvää, joista on itse epävarma. Neuvolassa on ollut kaikin puolin mukava vaihtaa ajatuksia minua mietityttävistä asioista. Olenkin antanut terveydenhoitajalleni palautetta siitä, että mielestäni hän tekee hyvää työtä.

Viimeisin neuvolakäyntini oli kuitenkin hyvin erilainen, sillä en päässytkään oman terveydenhoitajani vastaanotolle. Myös seuraava käynti on varattu vieraalle terveydenhoitajalle, joka on kaiken lisäksi eri kuin tämä edellisen käyntini terkka. En yhtään pidä tästä tilanteesta, sillä joudun selostamaan asioita moneen kertaan, kun kyseessä on eri ammattilainen …