Olen jo ennen raskaaksi tulemista miettinyt synnytystä.
Olen ehdottomasti päätynyt siihen, että tahdon mieluiten synnyttää alateitse, mikäli se suinkin on oman ja vauvan terveyden kannalta mahdollista. Sektio ja etenkin siitä palautuminen jännittää minua ajatuksena varsin paljon. Totesin kuitenkin viimeksi neuvolassa, että vauvan terveys on minulle tärkeintä synnytyksessä enkä mittaa omaa äitiyttäni synnytystavan perusteella.
En koe kärsiväni synnytyspelosta, mutta synnytys kyllä mietityttää minua paljon. Pohdin, miten omat voimavarani riittävät kivun kanssa ja miten pahalta se minusta oikeasti tuntuu. Olen etukäteen perehtynyt jo erilaisiin lääkkeettömiin ja lääkkeellisiin kivunlievitysmenetelmiin. En kuitenkaan voi ennen varsinaista H-hetkeä tietää, mikä minusta tuntuu synnytystilanteessa hyvältä ja mistä minulle on hyötyä ja mistä ei.
Synnytystoiveisiini olen kirjannut, että pidän tärkeänä kätilön tukea sekä arvostavaa vuorovaikutusta. Toivon, että hän pitää minut ajantasalla synnytyksen kulusta ja perustelee omat ehdotuksensa. Toivon myös, että saan itse valita ponnistusasennon, mutta että kätilö auttaa minua sopivan asennon löytämisessä. Kirjasin myös alustavia ajatuksiani kivunlievityksestä, mutta toivon tässäkin asiassa kätilön asiantuntemusta tuekseni.
Eniten synnytyksessä minua jännittää kipukokemuksen lisäksi myös henkilökunnan suhtautuminen minuun. Olisi ahdistavaa, jos vuorovaikutus olisi epäkunnioittavaa tai jos kokisin jääväni heitteille. Tietenkin myös mahdolliset komplikaatiot pyörivät mielessäni vauvan happivajeesta elottomana syntyvään vauvaan. Tiedostan toki, että suurin osa synnytyksistä sujuu hyvin. Valitettavasti lähipiirissäni on myös toisenlaisia kokemuksia, joita en voi sulkea mielestäni. Olen muutenkin sellainen ihminen, joka aina yrittää valmistautua pahimpaan, vaikkei siinä oikeastaan ole mitään järkeä. Pahimpaan ei nimittäin oikeasti voi minusta mitenkään valmistautua, vaan tilanteet ovat sellaisia kuin ne ovat. Tätä tunnetta on kuitenkin vaikea syrjäyttää järjellä.
Olen ehdottomasti päätynyt siihen, että tahdon mieluiten synnyttää alateitse, mikäli se suinkin on oman ja vauvan terveyden kannalta mahdollista. Sektio ja etenkin siitä palautuminen jännittää minua ajatuksena varsin paljon. Totesin kuitenkin viimeksi neuvolassa, että vauvan terveys on minulle tärkeintä synnytyksessä enkä mittaa omaa äitiyttäni synnytystavan perusteella.
En koe kärsiväni synnytyspelosta, mutta synnytys kyllä mietityttää minua paljon. Pohdin, miten omat voimavarani riittävät kivun kanssa ja miten pahalta se minusta oikeasti tuntuu. Olen etukäteen perehtynyt jo erilaisiin lääkkeettömiin ja lääkkeellisiin kivunlievitysmenetelmiin. En kuitenkaan voi ennen varsinaista H-hetkeä tietää, mikä minusta tuntuu synnytystilanteessa hyvältä ja mistä minulle on hyötyä ja mistä ei.
Synnytystoiveisiini olen kirjannut, että pidän tärkeänä kätilön tukea sekä arvostavaa vuorovaikutusta. Toivon, että hän pitää minut ajantasalla synnytyksen kulusta ja perustelee omat ehdotuksensa. Toivon myös, että saan itse valita ponnistusasennon, mutta että kätilö auttaa minua sopivan asennon löytämisessä. Kirjasin myös alustavia ajatuksiani kivunlievityksestä, mutta toivon tässäkin asiassa kätilön asiantuntemusta tuekseni.
Eniten synnytyksessä minua jännittää kipukokemuksen lisäksi myös henkilökunnan suhtautuminen minuun. Olisi ahdistavaa, jos vuorovaikutus olisi epäkunnioittavaa tai jos kokisin jääväni heitteille. Tietenkin myös mahdolliset komplikaatiot pyörivät mielessäni vauvan happivajeesta elottomana syntyvään vauvaan. Tiedostan toki, että suurin osa synnytyksistä sujuu hyvin. Valitettavasti lähipiirissäni on myös toisenlaisia kokemuksia, joita en voi sulkea mielestäni. Olen muutenkin sellainen ihminen, joka aina yrittää valmistautua pahimpaan, vaikkei siinä oikeastaan ole mitään järkeä. Pahimpaan ei nimittäin oikeasti voi minusta mitenkään valmistautua, vaan tilanteet ovat sellaisia kuin ne ovat. Tätä tunnetta on kuitenkin vaikea syrjäyttää järjellä.
Kommentit
Lähetä kommentti
Herättikö tekstini ajatuksia? Kaipaatko vertaistukea? Kommentoi ja vaikuta!