Siirry pääsisältöön

Sairaalakassin pakkausta

Olen pikkuhiljaa alkanut pakata sairaalakassia, kun siitä ovat huomauttaneet sekä terveydenhoitaja että neuvolalääkäri. Minusta pakkaminen on ihan liian varhaista vielä tässä vaiheessa, sillä en usko vauvan syntyvän ennen laskettua aikaansa - jos vielä silloinkaan. Sosiaalisen paineen kasvaessa aloin kuitenkin pakata sellaisia tavaroita, joita en usko tarvitsevani ennen synnytystä.

Tarpeet ovat jokaisella varmaankin jossain määrin erilaiset, ja kun olen ensisynnyttäjä, en ole ihan varma, mitä oikeasti tarvitsen sairaalassa. Niinpä luulen ottavani mukaan aivan liikaa tavaraa. Tällä hetkelläni sairaalakassistani löytyy muun muassa Ajatuksia tulevasta synnytyksestä -lappu, jonka olen pyrkinyt täyttämään huolellisesti. Neuvolakortti kulkee minulla nykyään aina käsilaukussa, mutta olen kirjoittanut sen puhelimessani olevaan sairaalakassin tarkistuslistaan, jonka ajattelin käydä läpi vielä ennen lähtöä. Lisäksi olen pakannut valmiiksi vauvan hoitokassin ja sinne myös vauvalle vaatteita. Vaatteita taitaa olla aivan liikaa, mutta otin niitä varmuuden vuoksi parissa eri koossa, eli sekä 50- että 56-senttisiä. Todennäköisesti vauva on sairaalassa pääasiassa ihokontaktissa, mutta ajattelin, että ehkä haluan vierailujen ajaksi pukea hänet. Tai sitten en, aika näyttää.

Itselleni pakkasin jättimäisen juomapullon ja muutaman pillin mukaan, jotta juominen onnistuisi myös makuuasennossa. Lisäksi minulla on mukana pähkinäsekoitus, suklaata ja lakritsia, vaikka voi olla, ettei niitä tee yhtään mieli. Jääkaapista löytyy myös yksi smoothiepussi ja harkinnassa on urheilujuoman ostaminen, vaikka ajatuksena sellaisen juominen ällöttää minua. Kätilöopiskelijat kuitenkin vinkkasivat, että urheilujuoma voi auttaa, mikäli kohtu meinaa väsyä synnytyksen aikana. Lisäksi pakkasin mukaan itselleni Reino-tohvelit ja aamutakin sekä yöpaidan. Valitsin myös muutamia imetykseen sopivia vaatteita ja varasin ison huivin, kun minua varoiteltiin, että sairaalassa voi olla kylmä. Huivi toimii tarvittaessa vaikka vilttinä. Samasta syystä kassista löytyvät myös villasukat. Pakkasin myös imetysliivit ja liivinsuojia, sillä minulla on imetystoive.

Myöhemmin pakattaviksi jäivät muun muassa puhelimen laturi, kokovartalotyyny, hygieniatarvikkeet sekä vitamiinit. Niin ja bikiniyläosa, jos haluan olla ammessa synnytyksen aikana! Muuten en ole ajatellut synnytystä varten ottaa mitään erityistä mukaan, kuten esimerkiksi kannettavaa kajaria tai led-kynttilöitä. En usko haluavani kuunnella musiikkia synnytyksen aikana ja jos haluan, uskon pelkän puhelimen äänenlaadun riittävän minulle.

Mitä te olette pakanneet mukaan sairaalakassiin? :)

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Vauva-arkea

Niinhän siinä kävi, että vauva tuli ja vei mukanaan. Nyt vasta hänen ollessaan noin kolmen kuukauden ikäinen minusta tuntuu siltä, että ehdin hetkeksi istahtaa blogin ääreen. Meidän vauvamme ei nimittäin ole ollut sitä mallia, joka pelkästään syö ja nukkuu. Päinvastoin, olen tehnyt ison työn ottaessani selvää, miten voin tukea hänen untaan parhaalla mahdollisella tavalla. Kirjoittelen tästä uniasiasta tarkemmin myöhemmin, sillä en usko olevani ainut sen kanssa kamppaileva vanhempi. Myös synnytyksestä ja siitä palautumisesta kerron vielä erikseen myöhemmin. Pähkinänkuoressa voin kuitenkin todeta synnytyksen sujuneen peloistani huolimatta hyvin; se oli ensisynnyttäjäksi varsin nopea ja lopputuloksena syliini laskettiin elävä vauva. Ja hän on aivan ihana! Synnytyksen jälkeen olin todella herkillä, sillä imetyksessä oli haasteita. Varmasti myös baby blues nosti päätään ensimmäisten päivien ja viikkojen aikana. Kun soppaan lisätään vielä kipeä keho ja väsymys, voin todeta, että ei ole ...

Äitiys

Reilu vuosi sitten avauduin tänne, miten pahalta äitienpäivä tuntui äidiksi haluavasta. Vuosi sitten toukokuussa olin todella epätoivoinen ja ajattelin, etten koskaan saisi kokea äitiyttä. Vaikka moni lasta toivova joutuu sietämään epävarmuutta ja taistelemaan asian kanssa paljon itseäni pidempään, koin silti nuo ajat todella raskaiksi. Minä halusin todella paljon ädiksi ja oli kammottavaa, kun en tiennyt, toteutuisiko tämä toiveeni koskaan. Jos tätä lukee joku asian kanssa taisteleva, toivotan vilpittömästi sinulle jaksamista vaikeaan tilanteeseesi! Koen olevani onnekas saadessani olla meidän vauvamme äiti. Arkemme ei ole aina pelkkää onnea ja auvoa, mutta olen joka päivä kiitollinen lapsestani. On kunnia-asia saada olla hänelle äiti. Vaikka varmasti jokainen haluaa tehdä joitakin asioita eri tavalla kuin omat vanhempansa, toivon voivani omalle lapselleni välittää  yhtä vahvasti oman rakkauteni häneen kuin mitä minun vanhempani ovat minulle osoittaneet. Minun ei ole koskaan tarv...

Muuttuva keho raskausaikana

Tänään meni rikki jo 16:n raskauskilon raja. Painoin ennen raskautta hieman reilut 50 kiloa, joten tämä painonnousu tuntuu aika hurjalta. Ajattelin ennen raskaaksi tulemistani, että raskausaikana söisin samalla tavalla kuin aiemmminkin; en joka suupalaa tarkkaillen, mutta kuitenkin kohtuullisen terveellisesti. Tämä ajatus lensi kuitenkin ulos ikkunasta lähes saman tien, sillä minulla oli alkuraskaudesta koko ajan aivan järkyttävä nälkä, johon ei auttanut kuin todella rasvainen ja epäterveellinen ruoka. Myös annoskokoni kasvoivat, ja lisäksi söin lähes tuplamäärän aterioita aikaisempaan verrattuna. Juttelin neuvolassakin siitä, että nälkä ei ole "normaalia" nälkää, jota aikuinen ihminen kyllä sietää tiettyyn pisteeseen asti. Minun nälkäni nimittäin oli aivan sietämätöntä ja minulle tuli todella huono olo, jos en saanut heti ruokaa. Ja paljon. Toisella kolmanneksella nälän tunne onneksi normalisoitui. Vatsa minulla alkoi kasvaa hyvin nopeasti. Oikeastaan jo ennen vatsan pien...